jäätelöä, karkkia, sipsiä...

...prkl...rassaa aika vähän tää mässääminen. Osaan välttää kaupassa herkkujen oston, mutta kun lapsille ostaa, niin sit tulee itsekin syötyä. En tiedä johtuuko osittain tästä tupakoinnin lopettamisestakin...siis, että nää herkut maistuu niin hyville. *huok* Ei sitä kai auta muu, ku ottaa itteään vaan niskasta kiinni, ravistaa ja lähteä juoksulenkille. Kurittaa itsensä takaisin ruotuun, noin kuvainnollisesti ja ehkä myös hieman konkreettisesti. Jos ei osaa herkutella vain vähän, niin sit on parempi jättää ne herkut kauppaan.

Mut asiasta pahviin, eilen nousi ihan mieletön myrsky aivan yllättäen illalla. Ensin valaistus oli jännän kellertävä ...kirkas, sitten yhtäkkiä tuuli yltyi ja mustat pilvet vyöryivät ylitse. Salamoita riitti ja jyrähdyksiä...peräjälkeen. Aivan mieletöntä. Ja tietenkin tämä äippä sitten keksi, että klo 21.30 on hyvä lähteä lasten kanssa juoksemaan paljainjaloin vesisateeseen, salamoiden leiskuessa ympärillä. Sain taas varmaan kahelin maineen, mutta voi että meillä oli lasten kanssa nastaa!

Nää kuvat nyt on ihan kakkoja, mutta näkee niistä vähän sen rintaman vyörymisen...ukkosista ja salamoista en yrittänyt edes ottaa, enkä meidän sadetanssista. Mä vaan nautin luonnon ihmeellisyydestä lapsen rinnalla. Jokaisen aikuisen ihmisen pitäs kerran vuodessa vähintään juosta paljain jaloin lätäköissä. Se on terapeuttista. *lööv