tiistai 31. toukokuuta 2011

Kaiken näköööstä...

Mun niin piti olla reipas ja kirjuutella useammin...mut ei sitä aikaa oikeesti ole, vaikka haluais. Viime viikon lapset oli Eskolla ja minä koulussa, koulusta en suinkaan tullut kotiin vaan säntäsin Malmille kaverin raksalle ja olin illalla vasta yhdeksän aikaan kotona. Ehkä tällänen hullu meneminen on jotain todellisuuden pakoa tai jtn.
Koirakin on poissa. Se jäi murun kanssa Purmoon. ♥ Joten sitäkään ei ole tarvinnut ulkona käyttää...en sit tiedä onko se hyvä vai huono asia. :D Sunnuntaina viimeistään lähdetään maalle murun luokse...ei tarvii ressata ainakaan mistään "kaupunki"-asioista...vaikka riittäähän sielläkin hommaa, mutta se on ihan eri, ku saa tehdä ku siltä tuntuu.


Olo on pikkasen tai ei niin pikkasenkaan surullinen. Äidille ja isälle oli todella rankkaa toivotella hyviä kesiä, kun eilen siellä käytiin...sairaudet varjostaa tätäkin kesää isän osalta...mulla on ikävä tunne, että lähtö ei oo kovin kaukana. Kuolema on osa luonnollista kiertokulkua, mutta miks iskälle ei voitu viimeisiä vuosia antaa edes "taudittomana"...huoh...Toisaalta varmaan pakoilen tätäkin asiaa tällä hullulla tahdilla ja jopa ehkä sillä että lähden niin kovin kauas. Vaikka kyllähän mä senkin tajuan, että en mä omia ajatuksia pakoon pääse.

Tässä kuitenkin kaikkien riemuksi...

haluaisin esitellä; Käpsylä! 
 Käpsylän koti:
 Käpsylä on siis käsittääkseni pääasiassa vedessä asuja, mutta tulee aina välillä kuivattelemaan
Käpsylän onnellinen omistaja...

keskiviikko 11. toukokuuta 2011

Juoksua...

...joo...taisin käydä tuon viimeisimmän tekstin jälkeen ekalla pitkällä lenkillä talven jälkeen. 45min noin 7km...ehkä olis voinu vähän hitaammin ja lyhyemmin vetästä; oli nimittäin paikat hippasen jumissa seuraavat 3päivää. Enkä sitten sen jälkeen ookaan juossu. XD Hyvin siis lähti käyntiin tän "juoksupäiväkirjan" pito...Vai lasketaanko lasten treeneissä "juoksu"? tai ylipäänsä elämässä "juoksu". Sitä tää kevät taas tuntuu olevan. Yhtä juoksua koko touhu.

Tänään vähän helpottaa juoksut. Erikalla nimittäin alkaa kesätauko. Sirkuskoulun kevätnäytös on tänään ja voi että se likka on taitava (ma oli kenraalit). Mun iso pieni tyttö...joka täyttää lauantaina 9v! Järkkyä. ♥

Tänään tuli myös puoli vuotta täyteen siitä, kun tapasin mun maalaisjuntin. ♥ <- tuo oli se hyvä asia, josta edellisessä viestissä puhuin...en vaan tiedä uskaltaako sitä sen kummemmin hehkutella onneansa. Sen verran on elämän varrella ottanu takkiinsa näissä asioissa.

Se ikävämpi asia selviää vasta ens viikolla lopullisesti...tai siis toivon ettei ole mikään ikävä asia, mutta pelkään pahinta kuitenkin.

Jahas...koira pihalle ja Malmille (kaverin raksalle) töihin. Pitäs varmaan kamera kaivaa esiin, että saisin vähän kuvia tänne päivitettyä. *selaa arkistoa

Löytyhän sieltä...huonolaatuisia kuvia mun koulutekeleistä ekalta jaksolta...nyt siis menossa jo neljäs jakso ja edelleen on ihanaa...motivaatio ehkä näin kesää kohden hieman tökkii, mut enihau...tässä siis tuollanen ympyrä ja käärmes, joka on väännetty LF-silotteella (osittain värjättyä silotetta) ja sit tuollasta viivanvetoa kehyksenä ympärillä ja sit tuo ruudukko hässäkkä...kaikki omin pikkukätösin tehty. Niin ja siis seinien pohjat (silotukset ja maalaukset tehty itse)
 Ja tässä kuvassa läheltä otettua kuvaa tuosta pinnasta...harmi, et mun kaarnajäljitelmästä en saanu oikein otettua kunnon kuvia...siitä tuli hienoa...

maanantai 2. toukokuuta 2011

Elämää taaksepäin...

Katselin tuossa vähän elämääni taaksepäin...Mähän vaikutan melkein sekopäältä, kun noita tekstejä lukee...ainiin taidan vähän ollakin...toivottavasti hyvällä tavalla. Hirveesti teksteihin tuntuu revenneen verta ja hikeä ja muita eritteitä. Mutta niin kai se onkin, että kun on paikka mihin purkaa, niin sinne sitten purkaa. Nytkin olisi purettavaa...sekä hyvää, että huonoa, mutta niistä tuonempana, koska nyt ei pysty (syytkin voin kertoa tuonempana). 
 
Mut jotain mä voin tänne kertoa tai lähinnä kai pohtia nimittäin, elokuun alussa 2010 oon kirjoittanut blogiini tälläistä asiaa:
"1) Tammikuulle uusi ura - ajattelin ruveta vaikka väkisin opiskelijaksi

2) tupakoimattomuus - vetäsin tuossa tänään viimoiset henkoiset klo18

3) Paino alas, kunto ylös - hyvään alkuun on jo päästy. 5kg ihraa on pois ja lisää toivottavasti lähtee"
 
Ja ilokseni voin todeta, että 1/3 on onnistunut täydellisesti. Toinen on onnistunut ihan kivasti. Kolmas sitten jokseenkin meni *ituiks. Osa jo tietääkin, osa ehkä arvaa, mut siis...
1. eli "uusi ura", tosiaankin toteutui. Mä aloitin tammikuussa koulun ja voi että ku on ollu nastaa! Musta pitäs tulla isona maalari. Paljon on kyllä viidessä kuukaudessa oppinu ja motivaatio on ollu kova. Jossain vaiheessa se varmaan vähän sammahtaa, mutta kyllä mä uskoisin, että tää on se mun juttu.
3. kohta...Sekin on onnistunut kohtalaisen hyvin. 5kg nimittäin on lähtenyt tuosta...kunto sen sijaan taitaa olla aika rappiolla, koska eihän koululaisella ole varaa omiin treeneihin enää. Eli kuntoilu on jäänyt lähinnä koiran kanssa kävelyyn, muutaman juoksulenkin oon vetäny talven jälkeen ja kouluun on tullu käveltyä 2km yhteen suuntaan...nyt onneks jo pyörä käytössä. Mut loppukesästä meni jo 11km juosten, ehkä koitan päästä 15km tänä kesänä. :)
No se toka kohta sitten...olin mä varmaan yhden vai olinko kaks kk polttamatta. hmm...siihenkin voi olla, että tulee radikaali muutos tässä piakkoin, mutta en jaksa nyt just sitä ressata...vaikka ehkä pitäiski.

Mut näin kevään korvilla, vois taas miettiä noita elämän tavotteita. Yks isoimmista on ehkä se, että mä haluaisin kyllä oman kodin...se nyt tuskin toteutuu vuodessa...tai edes kahdessa, mut vuokra nousi taas ja jos vuokra on 1012€ 80m2 kolmiossa niin se saa kai *ituttaa. *ärrinpurrin. Okei mä maksan siitä itse vaan 550€ vai 600€, mut silti! Ihan älytöntä, ku tolla summalla jo kevyesti lyhentelis omaa tönöä...*mutinaa. Mut tuo nyt kai on sellainen pitkän aikavälin tavoite.

Sellainen lähempi tavoite liittyy kyllä edelleen tuohon painoon...siitä vois vielä sen 5kg napsia pois..sit oltais niinku kirjoissa ja kansissa "normaalipainoisia"...Mut ehkä eniten kuitenkin tekis mieli tavoitteeksi laittaa sen 15km juoksulenkin..jota on syytä ehkä ruveta reenaamaan, jos sen meinaa syksyyn mennessä saavuttaa. En tiedä pitäskö tänne koittaa perustaa, joku oma "juoksupäiväkirja" tyyppinen ratkaisu...hmm...ideana kiva, mutta onko toimiva...se jäänee nähtäväksi. ;)

Heippa muruset ja ihanaa kevättä ja aurinkoa. ♥


keskiviikko 3. marraskuuta 2010

Kohtaaminen

Pikainen päivitys vain siitä, kuinka vaikeaa on kohdata ja myöntää, että ei pystykään kaikkeen. Tai siis kaikkeen siihen, mihin on ryhtynyt. Tänään on se päivä, kun tuntuu, että kaikki kaatuu niskaan. Mä oon hienosti pudottanut painoa ja kuntoillut. Oon ylpeä siitä ja haluan jatkaa samalla radalla, mutta jos haluan jatkaa tästä eteenpäin, mun on myönnettävä, että aika ei vaan riitä kaikkeen. Kukaan ei pysty mulle tarjoamaan tunteja lisää vuorokausiin, joten on tyydyttävä siihen mitä on käytettävissä. Kouluhommat siis jäävät...mä tiedän, että moni varmaan pettyy mun päätöksiin. Enkä kiellä, että itsekin pettyisin, mutta ihmisellä on vain tietyt varannot ja mulla ne tuli tänään tiensä päähän.

Tulin kotiin Erikan harrastuksista vartin vaille kahdeksan illalla. Sitä ennen oli siis työpäivä takana, lastenhaku hoidosta, ruuanlaitto. Yhdeksältä kun vihdoin talo oli hiljainen ja pystyin keskittymään kouluhommiin, jaksoin tunnin pakertaa tehtävien parissa...tuloksena kaksi sivua täyttä sopaa ja monen monta jäi vielä kirjotettavaksi. Totesin, että en millään pysty hoitamaan taloutta, lapsia, töitä, koulua ja myös itseäni, yksin. Lastenhoidosta en ole valmis tinkimään enkä itsestäni. Saavutetuista eduista ei tingitä, toisinsanoen treenit on maksettu ja ne hoidetaan...tulen hyvälle tuulelle joka kerta kun saa hien pintaan...olen ollut terveempi kuin aikoihin. Työ on pakko hoitaa ja talous...no, eihän niitä pyykkejä kukaan muu laita pesuun ja puhtaita kaappiin. Ei tää vaan nyt toimi...joko olen työntekijä tai opiskelija, mut ei molempia. Olkoon paska tutkinto...niellään pettymys ja todetaan, että vitut tässä mitään helvetin supernaisia ollaan.

Kesän myrskystä...nyt tuli Hannan myrsky.

tiistai 12. lokakuuta 2010

Voiko nyt jo sanoa, että syksy?

...Luntakin tuli tänään ensimmäisen kerran, niin kai nyt on jo syksy...? 
Mulle on valitettu, ku päivitykset on taas olleet mitä on. No niin on joo. Ku oon yrittäny tsempata itseäni liikkumaan ja jatkamaan elämääni siihen mihin jäin...eli yksin. (Tähän mä voisin purkaa, kuinka vitun idiootteja miehet on ja kaikkea muuta kivaa, mut en mä jaksa...ei siitä oikeestaan hyödy ketään...kaikkein vähiten minä). Mut siitä huolimatta ja joka tapauksessa, mä olen tällä hetkellä jotenkin seesteisen tyytyväinen. Päivät rullaa eteenpäin, syksy on ollut aika ihana ja aurinko ei vieläkään paista risukasaan, mutta onneks sen päälle edes...?! *virn. Mut koska mä en oikeesti nyt keksi, että mitä te haluatte, että mä kerron, niin jos mä vaan päivitän kuvia? (ei mulla kyllä taida niitäkään mitään hyviä olla) ;D


Alkusyksystä oli aivan älyttömän jänniä värejä taivaalla...eikä tolla mun kameralla oikein kuvia saa, mutta tässä ehkä pari parhainta.           
Poika. Pitäsköhän laittaa muutama ruokintakuva tänne ihan vaan, että kaikki te voisitte yökkiä hetken. ;-p
Mä en nyt lupaa mitään päivityksiä...koska oon ilmeisen huono pitämään sitä lupausta. Valittakaa sit taas jos haluatte jotain tekstiä. :-p

tiistai 7. syyskuuta 2010

Mulla on ikävä...

...joo...ei siinä kai sitten muuta oikeestaan...ikävä, suunnaton ikävä, massiivinen ikävä...ahistaa oikeesti, ku on niin ikävä. prkl. Ja Hanna nyt vaan ottaa ihan iisisti...niinhän se menee tai piti mennä tai jotain...

Mulla olis oikeesti tosi paljon asiaa, oon pohtinu tässä monia asioita omasta elämästä, muiden elämästä, mutta mä oon vaan niiiin väsyny, että ei jaksa. (+_+)

Neuloin pitkästä aikaa sukat...tai tossut ihan kui vaan. Erikalle kouluun, ku ei löytyny kaupoista sisäkenkiä, niin otimme käyttöön äidin taitavat kädet ja sukkapuikot. Hienot tuli.

Ja tässä olis kiva video Emmasta ja kunkusta, mutta ei tää suostu sitä lataamaan, joten jäätte ilman.

keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Hajatelmaa

Kun ei nuku, väsyttää. Sit on nälkä ja syö epäterveellisesti. Siitä taas seuraa se, että kiukuttaa ja ei jaksa liikkua. Miks mä en sit nuku prkl...! Nytkin kello on kymmenen...mutku pitää vielä koira käyttää ja pyykit on koneessa. Toki myönnän, että olen istunut tässä koneella nyt 45min (tämän kirjoituksen lopussa varmaan tunnin), mut tääkin on osa mun elämää...blogi, facebook jne. Ja toki...eihän mulla tekeminen tosiaan täällä kotona lopu. En mä ihan tuota 45min ole istunut tässä paikoillani. Olen vienyt vettä sänkyyn (siis juotavaksi) ja peitellyt Erikan ja kuskannut sitä ja tätä tuonne ja tänne. Mut joo...kaikkea kivaa ja ei niin kivaa. Hyvin on asiat, mutta ei kuitenkaan. Tupakkalakko pitää, välillä on vaikeita hetkiä, välillä parempia. Maanantaina sorruin työketutukseen polttamaan tupakan. Aika ei riitä mihinkään ja aina väsyttää. En mä tiedä...kai mulla taas vispaa tuolla aivoissa niin miljoona asiaa...jos vaan länttäis tähän pari kuvaa ja sit painuis sinne pihalle ja nukkumaan.

Kaupungin kesäiltaa ja kuumailmapalloa...näitä lipuu loppukesästä ihan sikana talon ohi.   

Kaupungin ilta-aurinko.
Kuvia mökiltä. Ilta-aurinko, aurinkosilta ja sinistä hetkeä...Kyllä näillä jo yhden syksyn selättää ja talven alun. ;)





keskiviikko 25. elokuuta 2010

Hyvä vai huono asia

Olen ollut tupakitta 3vko ja päivän. Jouduin katsomaan tämän asian blogista...onko se hyvä vai huono asia?! Siis niinku se, että ei muista kuinka kauan on ollut polttamatta ja tuntuu, että aika olis paljon pitempi...ettei olisi polttanut pitkiin aikoihin. Onko se hyvä vai huono asia? Mä koen, että se on aika jees...eiks se kerro siitä jo, että asiaa ei muistele jatkuvalla syötöllä. Kavereiden polttaminen ei tee pahaa ja vaikka tässä on tapahtunut yhtä ja toista viime päivinä en ole sortunut tupakkaan, vaikka se olisi mahdollista. Hyvä näin ja tästä vaan eteenpäin. ;)

Elämänmuutoksen suhteen on leppoisa olo

Ja kuntoon pääseminen on vauhdissa...en ihmeitä odottele, joten siksi tämäkin tuntuu sujuvan omalla painollaan...hiljaa hyvä tulee. Komenttejakin on tullut, että olet taas laihtunut, vaikka tällä hetkellä paino on kyllä junnannut paikoillaan, mutta ehkä kiinteytystä olisi sitten tullut...who knows...en ole mittanauhan kanssa kyllä mittaillut. Mutta jos se näkyy, niin hyvä niin. *virn

Mutta siis tälläinen pikapäivitys vain...jos tähän loppuun vaikka laittas jonkun kuvan...*etsii

Tehtävä teille...mikä tämä on? Siis niinku oikeesti olis hauska tietää, että mikä tästä tuli isona. ;)

sunnuntai 22. elokuuta 2010

Kiinnostus sata

Voihan kakka! Huomenna alkaa työt. :-/ Mä en kestä, en jaksa, en halua, enenenenen. *mutinaa jupinaa*

Tupakan kanssa pitää pysyä kovana...en polta. (vkoloppu meni muuten tosi hyvin! Mökillä ja en tainnu ku pari kertaa miettiä tupakkaa)

Kuntoilu sujunee omalla painollaan, kun tuossa juuri pakkailin pyörälaukut...että eiku polkien aamulla...

*huok* joo, mut ehkä sitä nyt sit nukkuu, jos meinaa oikeesti aamusta keritä jonnekin. Yötä ja silleen...

Erikan ilme kertonee sen, mitä minä tunnen tällä hetkellä. EIKÄ!