Tää on niin tätä. Tässä istun, klo 00.03 ja kirjoittelen blogiin. Ajatus lyö tyhjää, mutta jotain haluaisi sanoa. Tekisi mieli karata tuonne ulos pimeyteen. Tai mikä pimeys kaupungissa on...valoja jokapuolella. *huok* Ajatuksena kai kuitenkin mukava.
Odottelen vain, että kuivausrumpu lakkaisi. Ei oikein voi jättää pyörimään yksinään ja sitten kun se lopettaa, niin on epämukava herätä kesken parhaimman unen "piip-piip-piip"-ääneen.
Tiedätkö tunteen sen; Paljon asiaa päässä pienessä, mutta se ei vain löydä tietä ulos. Jep...se on se tunne nyt justiinsa. Kirjoitella nyt joutavuuksia, joita kaikki ystävät voivat lueskella. Toisaalta tarviiko sitä aina niin asiaakaan kirjoittaa; voiko näin yölliseen aikaan suoltaa vaan omaa itseään ulos...vai pitäisikö sanoa oksentaa itseään ulos. Niin kehnosti tämä nyt tuntuu sujuvan.
Jepjep. Eiköhän sitä menisi vaikka pakkaamaan huomista reissua varten, kun tämä tosiaan tuntuu näin hyvältä tällä kertaa tämä kirjoittaminen. :-D
Hyvää yötä Suomi, hyvää yötä maailma, hyvää yötä maapallo, joka asuu avaruudessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti